Kämpässäni oli päiväunilta herätessäni aivan tuskaisen kuuma. Niinpä puin päättäväisesti päälleni, pakkasin uimavermeet laukkuuni ja lähdin pihalle ajatuksenani käydä vihdoinkin heittämässä se koko kesän päällä roikkunut talviturkki.

Ulko-ovella minut kuitenkin pysäytti niin kylmä tuuli, että oli pakko heittää bolero niskaan. Senkin jälkeen kuvittelin olevani matkalla rannalle, kunhan ensin kurkkaisin KappAhlin loppualepöydältä ne yhdet vihreät bikinit jotka viimeksi hypistellessäni jätin ostamatta sillä varjolla, että entisiäkään ei ole tänä kesänä päässyt käyttämään kuin hallissa. Sain selville noin kolmea yli viisi, että tässä hieman omituisessa pikkukaupungissa KappAhlkin menee lauantaisin kiinni viideltä. Vältyin siis lopulta mielijohdebikineiltä, ja itseasiassa uimiseltakin. Hytisin  fillarin päällä kotiristeyksessä niin pahasti, että käännyin jo siitä enkä jatkanut matkaani merelle.
   
    1807802.jpg1807804.jpg

  • mekko Nanso
  • laukku Aleksi 13
  • kengät Halonen
  • perhoset tukassa Turkista
Kiilakorkokenkulit ovat euron löytö Haloselta. Nuohan eivät koskaan ole muotia ja silti niitä myydään joka kesä, useimmiten viimeiseen aleen saakka. Minusta nuo kuitenkin tuntuvat parempilaatuisilta kuin useimmat tarjolla olevat ja mikä parasta, ne sopivat jalkaani. Yleensä tuontyyppiset ovat aina niin matalia, ettei pampulajalkani mahdu niihin sisälle. Lisäksi minut saa aina halpaan balettitossunauhoilla. Itkin karvaita kyyneliä kun mustat lätyskäballerinani joissa oli nauhoitus melkein koko jalkapöydän päällä ja se jatkui siitä nilkkaan lopulta hajosivat viime kesänä. Olin ostanut niihin viidet tai kuudet eriväriset satiininauhat, joita vaihtelin mieleni mukaan. Viime talvena hankitut Elloksen alesaappaatkin saivat ensimmäisenä piristyksekseen violetit satiininauhat. Noihin tuskin tulee hankittua vaihtonauhoja, taitaisivat hyppiä valkoisesta kengästä esiin turhan vahvasti.