Olen viime aikoina istunut iltojani olohuoneen lattialla paperisilpun seassa. Sain joululahjaksi rakkausvempeleen eli Sizzixin Big Shotin ja siitä alkoi jonkinasteinen askartelutarpeiden hamstrauskierre. Asioiden valmiiksi saattaminen vain on hurjan hankalaa. Saatan onnellisena puolittaa paperia leikkurilla tuntikausia tai näpertää yksittäistä koristetta josta en enää valmiina tiedä mihin sen käyttäisin. Kaipa valmiita tarpeita on jossain vaiheessa niin paljon, että niitä tekee mieli alkaa kokoamaan joksikin, jota voisi nimittää valmiiksi työksi.

Sain lauantaina valmiiksi elämäni ensimmäisen minialbumin. Olen vähän kateellinen pikkuveljelle ja hänen kihlatulleen koska heistä on hurjasti söpöilykuvia. Meistä on miehen kanssa tasan yksi kuva jossa olemme yhdessä ja siinäkin Panu näyttää lähinnä henkivartijaltani. Niinpä päätin valikoida muutamia halikuvia ja tehdä niistä laajennetun kihlajaiskortin.

Laitoin miehen leikkaamaan sivut kahden millin pahvista, sillä olen vähän arka askarteluveitsen kanssa. Ympyrän tosin päädyin myöhemmin leikkaamaan ihan itse. Sen toisella puolella on onnentoivotukset kihlaparille.

En tiedä mitä kaikkea tuhoa onnistuin aiheuttamaan materiaalivalinnoillani. En ole ostaessani juurikaan tarkastellut happopitoisuuksia ynnä muita ja muutenkin pyrin käyttämään vähän kaikessa kaikkea käsillä olevaa.  Vaatetuksen kanssa alan pikkuhiljaa ainakin koulutöissä oppia siihen, etteivät aivan kaikki materiaalit käy kaikkiin tarkoituksiin.  Kotona itselle tehdessä se tuppaa yleensä unohtumaan. Vasemmanpuoleisen sivun pohja ja kukka on leikattu mummulan tapettinäytteistä.

Tähän aukeamaan taidan olla kaikista tyytyväisin. Se on nätti ja tasapainoinen eikä siinä ole liikaa kaikkea. Ainoa miinus lienee kirjekuoren vähän turhan lyhyeksi jäänyt kiinnitysnauha. Rusettia joutuu joka kerran solmimaan kieli keskellä suuta.

Vasemmanpuoleisesta sivusta puuttuu idea. Halusin aukeamalle jotain hauskaa, koska kuvan ilmeet ovat niin hulvattomat. Minulta puuttui kuitenkin sopivan värinen paperi ja sopivat ajatukset josta syystä päädyin käyttämään kruunuja ihan mitenkään mihinkään liittymättä. Kai se tuolla seassa menee vaikken järin ylpeä puolivillaisesta toteutuksesta olekaan. Oikean puoleisen sivun taustapaperi itsessään on jo niin kaunis, että sitä tuli hiveltyä useampaan kertaan hymyssä suin jo lehtiössään.

Näiden sivujen värit eivät toistu aivan oikein. Olin tässä vaiheessa projektia vähän järkyttynyt. Nautin albumin kasaamisesta aivan suunnattomasti. En vain koskaan ollut ajatellut näiden olevan "minun juttuni". Ehkä annan niille tulevaisuudessakin mahdollisuuden kun sopiva aihe osuu kohdalle.

Flunssaisen viikon aikana on lähinnä tullut nukuttua, luettua sarjakuvia ja nukuttua lisää. Huomenna pitäisi mennä kylmiltään kaavakokeeseen kun kaikki kirjat ja monisteet ovat koululla. Kyseessä on kuitenkin vain hameen peruskaavan piirtäminen ja mittataulukot ynnä muuta saa olla mukana joten eiköhän se suju.

Sen verran olen nykerrellyt, että heijastimia on syntynyt muutama lisää. Niille jotka ovat kyselleet, heijastinlankaa myydään monissa nappikaupoissa. Sen metrihinta on harmillisen korkea ja siksi kaikki liikkeet eivät ota sitä valikoimiinsa ollenkaan. Sinooperissa sitä oli ainakin, mutten muistaa hintaa tähän hätään. Edullisin ostopaikka täällä Tampereella on ollut Merletto eli Koskikeskuksen yläkerrassa oleva käsityökauppa jossa lankaa myydään 6 €/30 m. Samoissa paikoissa myydään usein eri levyisiä nauhoja joista osa on kiinnisilitettäviä. Kiinnisilitettävät pysyvät hyvin ainakin kankaalla. Olen käyttänyt sitä myös Hama-helmien päällä mutta jostain syystä noiden puunappien pinnalle se ei suostu levittymään sileästi.

Vasemmanpuoleisessa heijastimessa ei ole käytetty heijastinlankaa vaan mustaa heijastinkangasta. Sitä on napin päällä liimattuna ja alemmassa röyhelössä. Vähän jännittää kuinka keskustan ääriviivatarrat pysyvät paikoillaan käytössä. Oikeanpuoleisessa killuttimessa on mustaa heijastinkangasta taustana (myös nurjalla puolella), 2 mm leveää hopeanväristä heijastinnauhaa kiertämässä keskellä ja kiinnitysketjussa ja lankaa kierros helmien ympärillä.

Näissä pitsiunelmissa on molemmissa pohjalla puunappi jonka päälle on liimattu musta heijastinkangas. Mustassa on lisäksi hopeanvärisestä heijastinlangasta virkattu pitsi ympärillä. Keskustan koriste on vanhasta hiuspinnistä. Valkoisessa taas kiertää 2 mm leveästä langasta kehä pitsin reunassa ja sen päistä on väkerrelty kukkanen sinisen napin alle.

Lupasin Linnealle kirjoittaa ylös renkaaseen virkattujen heijastimien ohjeen. Olen tehnyt muutamiakin erilaisia malleja, mutta tämä taitaa olla suosikkini. Vielä pitäisi kehittää miehelle sopiva heijastin.

Tarvikkeet:

• n. 5 m ohutta heijastinlankaa
• 1,5 mm virkkuukoukku
• 4 cm halkaisijaltaan oleva metallirengas (olen käyttänyt korvakoruihin tarkoitettuja aukeavia renkaita)
• (13 pientä siemenhelmeä)
• (1 iso pyöreä helmi)

1. krs: Jos haluat renkaan ulkoreunalle pienet helmet, pujota ne lankaan tässä vaiheessa. Avaa sen jälkeen rengas, aseta lanka uraan ja laita rengas kiinni sen jälkeen. Jollet luota pitoon, lisää uraan tippa liimaa. Virkkaa renkaaseen 39 ks. Jos käytät siemenhelmiä, työnnä helmi kahden ks:n välein. Virkkaa kolme ketjusilmukkaa ja yhdistä ensimmäiseen ks:n piilosilmukalla. Jos renkaasi ei ole aukeava malli, voit tehdä suoraan 42 kiinteää silmukkaa ja yhdistää renkaan.

2. krs: virkkaa kolme ketjusilmukkaa ja tee pp neljään seuraavaan ks:ään siten, että jätät jokaisesta viimeisen läpivedon tekemättä ja yhdistät koukulle jääneet 6 silmukkaa viimeisen pylvään viimeisellä läpiviennillä ryhmäksi. Tee kaksi ketjusilmukkaa, jätä kaksi kiinteää silmukkaa väliin ja virkkaa viiden pp:n ryhmä. Toista loppuun saakka ja yhdistä kerros piilosilmukalla ensimmäisen pylväsryhmän huippusilmukkaan. Ryhmiä pitäisi olla seitsemän.

3. krs: Virkkaa kaksi ks:ää jokaiseen ketjusilmukkasiltaan. Yhdistä kerros ps:llä.

Katkaise lanka ja jätä pitkähkö häntä. Ompele tällä hännällä pyöreä helmi kuvion keskelle . Lanka on melko haurasta, joten kerran läpi vedetty lanka ei vielä pidä helmeä kovin varmasti paikallaan. Voit myös virkata reiän  kiinteillä silmukoilla umpeen tai jättää sen kokonaan täyttämättä.

Vastaavanlainen kuvio pienempään, halkaisijaltaan 3 senttimetrin renkaaseen syntyy näin:

1. krs: Jos haluat renkaan ulkoreunalle pienet helmet, pujota ne lankaan tässä vaiheessa. Avaa sen jälkeen rengas, aseta lanka uraan ja laita rengas kiinni sen jälkeen. Jollet luota pitoon, lisää uraan tippa liimaa. Virkkaa renkaaseen 27 ks. Jos käytät siemenhelmiä, työnnä helmi kahden ks:n välein. Virkkaa kolme ketjusilmukkaa ja yhdistä ensimmäiseen ks:n piilosilmukalla. Jos renkaasi ei ole aukeava malli, voit tehdä suoraan 30 kiinteää silmukkaa ja yhdistää renkaan.

2. krs: virkkaa kolme ketjusilmukkaa ja tee pp kolmeen seuraavaan ks:ään siten, että jätät jokaisesta viimeisen läpivedon tekemättä ja yhdistät koukulle jääneet 5 silmukkaa viimeisen pylvään viimeisellä läpiviennillä ryhmäksi. Tee kaksi ketjusilmukkaa, jätä kaksi kiinteää silmukkaa väliin ja virkkaa neljän pp:n ryhmä. Toista loppuun saakka ja yhdistä kerros piilosilmukalla ensimmäisen pylväsryhmän huippusilmukkaan. Ryhmiä pitäisi olla viisi.

3. krs: Virkkaa ks jokaiseen ketjusilmukkasiltaan. Yhdistä kerros ps:llä.

Armaat ihanat lukijat. Ymmärrän sinänsä hyvin tuohtumuksenne. Kuten jo edelliseen viestiin Ursulalle kommentoin, olen monta kertaa käynyt lukemassa kommentit, aloittanut vastaamaan niihin ja todennut, että voisin aivan yhtä hyvin kirjoittaa postauksen. En tiedä miksi se tuntuu käyvän ylivoimaiseksi aina siinä vaiheessa.

Olen jopa muutamia kertoja todennut, että tuosta ja tuosta aiheesta voisi sanoa jotakin. Vaan kun vihdoin olen kotona koneen äärellä, sanoja ei tule ulos. Esimerkiksi raahauduin pitkästä aikaa lähinnä Viliinan seurana muutamaan vaatekauppaan sisälle pari viikkoa sitten. Yllätyin vallan positiivisesti Lindexin ja Seppälän tämän hetken tarjonnasta. Olen varmaankin joskus sanonut, että Koskikeskuksen Lindexissä ei löydy ikinä mitään ja esimerkiksi Forumissa silloin harvoin kun sinne eksyy tuntuu kun kävelisi sisään aivan eri kauppaan. Joko Generousissa ei tällä hetkellä yksinkertaisesti ole tylsiä säkkejä tai sitten jotakin muuta on tapahtunut. Osastolla oli kiiltoa ja kimallusta, yksityiskohtia, lyhyttä mittaa ja vaikka mitä kivaa. Olisin kantanut monta vaatetta kotiin ellei pankkitilini tila olisi niin onneton. Great Girls-osasto oli yleisilmeeltään hyvinkin saman tyyppinen.

Koulussa ei vieläkään ole tehty yhtäkään vaatetta. Kuosittelin ensimmäisen hameeni perjantaina ja viikon päästä loman jälkeen pitäisi päästä suunnittelemaan työtavat ja leikkaamaan. Sen jälkeen on vuorossa Viliinan hame ja mahdollisesti vielä kolmas hame joko itselle tai jollekulle muulle.

Harmittaa vähän kun harjoituksen vuoksi olisi hyvä tehdä yksi hame korotetulla vyötäröllä. Epäilen kuitenkin, etten voi tehdä sellaista itselleni. Onko teillä kokemuksia korkeista vyötäröistä? Pelkään, ettei se toimisi istuessa oikein mitenkään päin. Ja toisaalta jos sen tukee luilla, luut ovat ensimmäisen käyttökerran jälkeen kestotaitteella navan kohdalta.

Olen vähän miettinyt sitä, että onko teillä mitään mielenkiintoa nähdä satunnaisia piirusteluja? En ole mikään taiteilija ja monet kuvat jäävät varmasti suunnitelma-asteelle eivätkä päädy koskaan tai ainakaan vielä valmiiksi vaatteeksi mutta joistakin voisi olla kivaa saada palautetta. Minua tottapuhuen vähän harmittaa, että tuotesuunnittelussa oletetaan vaatteet piirrettävän raivostuttavien tikkujen päälle. Jos tässä nyt pikkuhiljaa alkaisi vähän hallitsemaan kynäänsä, voisi alkaa kokeilla rajoja sen suhteen. Jos teen vaatteita plussakoossa haluan kyllä suunnitellakin ne plussakoossa.

Loppun voisi lisätä viime aikojen suosikkiväkerrykseni. Enempää heijastimia ei ole vielä täysin valmiina mutta virkattuja ympyröitä odottaa jonkin verran pöydällä kokoonpanoa. Koukkuna käytän 1,5 mm ja heijastinlankaa kuluu mallista riippuen yhteen renkaaseen ehkä n. 5 m.

EDIT:

Sain muutaman uuden heijastimen kasaan. Nämä ovat Viliinalle ja Emmille.

Olkaatten kärsivällisiä, olen aikeissa kirjoittaa vielä joskus. Minulla alkoi opinnot maanantaina ja ne ovat vieneet kaiken huomioni. On ollut yllättävän outoa palata sellaiseen kouluun, jossa soi kellot välitunnin merkiksi, ruokailu on tiettyyn aikaan ja kaavakkeissa kysytään alle 18-vuotiaiden huoltajien allekirjoitusta. Ehkä alun shokkitila hälvenee pikkuhiljaa.

Ompelukoneiden kanssa olemme päässeet niinkin pitkälle, että langoitimme ne tänään ensimmäisen kerran. Sitä ennen tikkasimme erilaisia paperiharjoituksia kieli keskellä suuta.

Ensimmäiseen vaatteen kaavoitukseen on vielä aikaa. Aloitamme ompelemisen neulatyynystä ja siirrymme essujen ja kodintekstiilien kautta hameeseen. Jännittää vähän jo nyt mitoista piirtäminen. Koko muu luokka on kokoa 34-38, korkeintaan 40.

Olen jossain määrin vältellyt vaatteiden ostamista ja sitä kautta myös kauppoja viime aikoina osittain ihan taloudellisista syistä ja osittain siksi, etten tiedä kuinka paljon tässä innostuu tekemään itse koulutöiden lisäksi kun pääsee ompelemisen makuun. Yoursille laitoin pienen tilauksen jonka noutolappu kolahti luukkuun viime viikolla. Siellä oli tosin vain tylsästi alusvaatteita, farkut ja samanlainen farkkuhame jonka jo omistin. Jos hame selviää pesukoneesta eikä muutu vielä kamalammaksi, tulette näkemään sen jossakin vaiheessa.

Ensimmäinen hame on ollut niin ahkerassa käytössä, että ajattelin tilaavani toisenkin kun halvalla kerran sai ja muokkaavani sitä sitten jotenkin. Päädyin ensin vaalentamaan sitä Klorinilla, purkamaan takataskujen tikkaukset ja maalaamaan takapuolelle muutaman mustan ja hopeanvärisen perhosen. Ihan hyvä idea, mutta toteutus vähän ontui. Kuvittelin huuhdelleeni hameen todella huolellisesti Klorin-käsittelyn jälkeen mutta kun aloitin kiinnittämään perhosia silitysraudalla, se alkoi kärytä. Kemikaalia oli kuitenkin jäänyt kankaaseen ja tuloksena oli kellertävän kärvähtäneet lisäsomisteet varsinkin saumojen kohdille. En siinä vaiheessa keksinyt muuta kuin silittää koko hameen, jotta värityksestä tulisi ainakin suunnilleen tasainen. Pitäisi pistää hame pesukoneeseen ja katsoa kuinka paljon väriä vielä irtoaa ja pysyvätkö perhoset kiinni.

Paketissa oli myös jotakin joista en ikinä uskonut pitäväni nimittäin "krokotiilikuvioiset" wet look -legginssit. Ne ovat kevyet, eivät liian kiiltävät, sopivan korkuiset vyötäröltä ja ihanan kitkattomat. Ainoa miinus on, että lahkeensuut ovat todella leveät trikoisiin ja päädynkin luultavasti joko kaventamaan ne tai lyhentämään housut pohjepituisiksi. Tähän mennessä olen käyttänyt niitä siten, että vedin lahkeensuut polvitaipeisiin ja taitoin lahkeet caprimittaisiksi. Koko 24/26 riitti vallan mainiosti vaikka yleensä tilaan  28/30:iä.

• wet look legginssit 12£ Yours

Muita viime aikojen jonkinasteisia löytöjä ovat olleet Aco:n tuuheuttava ripsiväri herkille silmille ja GOSH:in luomivärin pohjustukseen tarkoitettu voidemainen puikko. Intiaaninimekseni alkaa muodostua Hän joka meikkaa bussissa. Tiistaiaamuna juurikin tällaisessa tilanteessa huomasin saatuani kaiken muun valmiiksi, että ripsivärini ei olekaan meikkipussissa. Koska muuten valmis silmämeikki näyttää harvinaisen pöljältä ilman, mietin paniikissa Keskustorilla mistä ihmeestä saan uuden siihen aikaan vuorokaudesta eli vähän kahdeksan jälkeen. Lopulta Yliopiston apteekki osui silmiini.

Aco Cliniderm Make Up Volume Mascara ***

Mukavasti levittyvä tuuheuttava mascara jonka harja ainakin allekirjoittaneen käteen istui yllättävänkin hyvin. Erityisen tuuheuttavaa efektiä en huomannut, mutta väri levittyy kauniisti eikä paakkuunnu. Tämä on myös ensimmäinen ripsiväri ikinä joka tuntuu käyttökelpoiselta ensimmäisestä käyttökerrasta lähtien. Yleensä värit ovat liian nestemäisiä jopa viikkoja purkin avaamisen jälkeen.

Herkille silmille tarkoitettua tuotetta ei saa vedenkestävänä. Itse en sellaisia tosin yleensä harrastakaan. Tämän kohdalla voisin tosin harkita, sillä vaikka meikki on harvinaisen mukava pestä pois sen nopea liukeneminen antaa epäillä, että satunnainen sadekuuro tai kyyneleet voivat olla turhankin tuhoisia.

Hinta on n. 13 euroa kosmetiikkaa myyvissä apteekeissa.

GOSH Eyeshadow Base ****

GOSH:in puikko ei arvostelua kaipaisi, sen verran olen hehkuttanut sen beigeä edeltäjää jo aiemmin. Waterproof Eyeshadowt saivat siis rinnalleen ihan oikeasti pohjustamiseen tarkoitetun värin kun aiemmin olen käyttänyt samaan tarkoitukseen sarjan vaaleaa beigeä ja valkoista. Mustaan putkiloon pakattu puikko levittyy vähän paakkuisesti mutta sen saa tasoiteltua näppärästi sormin.

Yllättävän paljon siniseen taittava valkoinen epäilytti ensin, mutta beigeen verrattuna varsinkin kirkkaat värit toistuivat sen päällä todella kauniisti. Kestää päivän käytön hyvin ja kiinnittää vähän heikompilaatuisetkin puuterimaiset luomivärit paikoilleen. Puikko on kimaltava, joten mattapintaiset luomivärit saavat myös helmiäiskiillon joka joissakin tapauksissa voi olla miinus.

Hinta on 9,90 € Sokos-tavarataloissa ja Emotioneista.

Tein sen muuten taas, poistin valmiin tekstin. Selkeä merkki siitä, että kirjoitan liian harvoin kun en osaa enää painella oikeita nappeja.

Tarkoitukseni oli kuitenkin kertoa siitä, kuinka olohuoneemme on kärynnyt viime aikoina. Pienempiin noppiin poraan reikiä miniatyyriporalla käsin mutta isompien kohdalla se toimii heikommin. Ensinnäkin työ on hidasta. Toisekseen terän pituus ei riitä isommat nopan lävistämiseen ja läpinäkymättömästä materiaalista on paha arpoa reittiä toisesta päästä tulevaa reikää vastaan. Mies toi dremelinsä kotiin, jotta saan kokeilla onnistuisiko homma näppärämmin koneellisesti. Onhan se nopeampaa ja suurin osa rei-istä on kohtalaisen siististi aika lähellä lävistäjää. Muoviaines vain tuppaa joko sulamaan tai muuten käryämään käytettävillä kierrosnopeuksilla joten haju on melkoinen vaikka terää jäähdyttäisikin ahkerasti.

Tein loppuviikosta muutaman noppakorun entisten kavereiksi. Ajattelin lahjoittaa tai jopa myydä niitä Ropeconissa kiinnostuneille. Mukana olleet rannekorut sujahtivat kavereiden ranteisiin. Kaulakoruista yhden myin, yksi lähti Ruotsiin ja yksi pääsi koristamaan miehistä kaulaa.

• Bumblebee, Porvariston hillitty charmi ja Duchess of Catan

Arvatkaa vain mitä conista tarttui mukaan? Ostin pussillisen noppia joista ensimmäisiä porailin jo sunnuntain luentoja kuunnellessani. Niistä on syntynyt muun muassa korvakoruja joita minulta kyseltiin conissa mutta joita en ollut varannut mukaani ollenkaan. Minun piti nimittäin alunperin olla liikkeellä kaverin kanssa jolla olisi ollut noppakorviksia laukussaan.

Itse coni meni vallan mainiosti. Loitsulaulutyöpajan shamaanirituaalin jälkeen tuli taas mieleen, että olisi kiva joskus kokeilla larppaamista. Olen aiemminkin huomannut, että tuppaan päätymään paikkoihin joissa sanotaan "Larpissa tätä voisi käyttää...".

Pukeuduin lauantaina sulautumaan conikansaan. Sellossa syömässä käydessäni huomasin erottuvani massasta muullakin kuin koolla. Eipä tullut aamulla mieleen, että tarkoitus oli jossain vaiheessa poistua Otaniemestä. Sunnuntaina oli mukavuusvaatepäivä. Rakastuin valtavan sinisen tunikan pieniin taskuihin niin, että jouduin ostamaan sen luonnonvalkoisen kaverinkin. Itsessään paita on niin muodoton säkki, että sen kanssa on haudattava vyökammonsa syvälle takaraivoon. Valkoisen version kanssa voisi jopa harkita hankkivansa jonkun värikkäämmän vyön.

• t-paita Janina F 15,90€ Tokmanni
• toppi 9,90€ Seppälä Great Girls
• hame omaa tekoa
• legginssit Novita 5,90€ Tokmanni
• ballerinat 17,90€ (ovh. 29,90€) Crocs
• tunika 19,90€ Tokmanni
• vyö Yours

Nuo legginssit ovat muuten reilun kokoisia. Olen ostanut niitä kaksi satsia kun muita ei ollut käsillä. Jälkimmäisellä kerralla valitsin suosiolla 48/50:n kun edelliset olivat kovin löysiä. Laadullisesti mieluummin tosin maksaisin enemmän Finnwearin vastaavista jos niitä taas ilmestyisi hyllyyn.

Viimeisenä koruja niille, jotka eivät perusta nopista: